Turvallinen toimintaympäristö muodostuu monesta tekijästä. Se muodostuu fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä. Turvallisen toimintaympäristön rakentamisessa on aina kyse myös vastuullisuudesta.

Turvallisen toimintaympäristön pohja on seuratoiminnassa. Turvallisen toimintaympäristön rakentuminen lähtee oikeista päätöksistä, ja päätösten mukaan tehdyistä toimista, sillä tärkeimmässä roolissa on ennaltaehkäisy ja toimintatapojen kehittäminen.

Turvallisen toimintaympäristön yksi keskeisistä asioista on yhteinen ymmärrys siitä, että lajissamme ei ole sijaa kiusaamiselle, häirinnälle, hyväksikäytölle ja epäasialliselle käytökselle.

Apua epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisyyn ja tapauksiin puuttumiseen. Alle on koottu keinoja, joilla voit puuttua ja käsitellä kohtaamiasi tai havaitsemiasi epäasiallista käytöksen tai häirinnän tilanteita.

1. Puutu paikan päällä. Lähes kaikissa tilanteissa vaikuttavin ja paras toimintatapa on puuttua asiaan heti. Tuo huomiosi epäasiallisesta käytöksestä ilmi asianosaisille (pelaaja, joukkueenjohtaja, erotuomari, kanssa katsojat) heti tapahtumahetkellä. Tällaisia tilanteita voivat olla pelitilanteissa tapahtunut epäasiallinen huutelu tai epäasialliset kommentit katsomosta. Tarvittaessa nämä tilanteet on hyvä lähettää liitolle tiedoksi.

2. Ota asia rohkeasti puheeksi. Usein epäasiallisen käytöksen tai häirinnän tilanteita tapahtuu arjen joukkuetoiminnassa – harjoituksissa, pelimatkoilla tai leireillä. Ne voivat syntyä esim. pelaajien kesken, tai pelaajien ja valmentajien välille. Mahdollisuuksien mukaan ota asia rohkeasti puheeksi joukkueesi aikuisten (valmentajat, joukkueenjohtajat), seuran työntekijöiden tai omien vanhempiesi kanssa.

Entä jos yllä olevat eivät ole mahdollisia?

1. Salibandyliiton kurinpito on oikea väylä silloin, kun tilanteessa on rikottu sääntöjä, määräyksiä tai ohjeita kilpailusääntöjen 62 § määrittelyn mukaisesti. Kurinpitoasia voi tulla vireille erotuomariraportin, vastalauseen, rikkomuksesta tehdyn ilmoituksen tai muuten liiton tietoon tulleen perustellun syyn johdosta. Ottelun osapuoli, pelaaja, erotuomari tai otteluvalvoja, joka katsoo oikeuttaan ottelutapahtumassa loukatun ja haluaa kurinpitoelimen päätöksen, tulee tehdä liitolle, sen määräämälle toimihenkilölle tai kurinpitoelimelle (kilpailusäännöt 66 § ja 68 § mukaisesti).

2. Et ole yksin -palvelu on palvelu, jossa Väestöliiton asiantuntijat ovat auttamassa ja vastaamassa kysymyksiin ongelmatilanteissa. Et ole yksin on Väestöliiton ja suomalaisen urheilun yhteishanke. Salibandyliitto on muiden lajiliittojen mukana tukemassa hanketta.

3. ILMO-palvelu on SUEK:in (Suomen Urheilun Eettinen Keskus) palvelu, johon voi raportoida epäasiallisen käytöksen ja häirinnän tilanteista. SUEKin asiantuntijat arvioivat ilmoitukset, ja päättävät mahdollisista jatkotutkimuksista tai asian siirtämisestä viranomaisille.

4. Salibandyliiton häirintäyhdyshenkilöön voi olla kaikissa tilanteissa yhteydessä, ja tapauskohtaisesti pohdimme tilanteen käsittelyä. Turvallista toimintaympäristöä rakennamme yhdessä, ja siksi jokainen liiton tietoon tuleva tapaus tärkeä, sillä se auttaa kohdentamaan tukitoimia oikein.

5. Urheilun oikeusturvalautakunta on urheilujärjestöistä riippumaton muutoksenhakuelin.

Salibandyliiton häirintäyhdyshenkilönä toimii tällä hetkellä liittokoordinaattori Tea Naskali. Epäasiallisen käytöksen ja häirintätapausten osalta yhteydenotot:

* laitathan etukäteen viestiä, jotta puheluasi varten on mahdollista varata rauhallinen hetki.

* sähköpostilla tulleiden yhteydenottojen käsittelyaika on 1-3 päivää.

Häirintäyhdyshenkilön kautta Salibandyliiton tietoon tulevien tapausten käsittely:

• Jokainen Salibandyliiton häirintäyhdyshenkilön tietoon tuleva tapaus arvioidaan tapauskohtaisesti.
• Häirintäyhdyshenkilö voi neuvoa ja ohjeistaa tapauksen selvittämisessä.
• Tapausta voidaan ratkaista mm. sovittelun kaltaisin keinoin.
• Häirintäyhdyshenkilö konsultoi liiton sisällä huippu-urheilun, kilpailutoiminnan, kurinpidon tai muun ulkopuolisen tahon asiantuntijaa, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi asian selvittämisessä.
• Häirintäyhdyshenkilö ei voi asettaa rangaistuksia tai tehdä tapausten suhteen osapuolia velvoittavia ratkaisuja. Häirintäyhdyshenkilö voi kuultuaan kaikkia osapuolia todeta ja esittää mahdollisia toimenpidesuosituksia.
• Häirintäyhdyshenkilölle tulevat tapaukset kirjataan, ja tietoja säilytetään yksi (1) vuosi. Yhteydenottojen pohjalta tehtyihin raportteihin on häirintäyhdyshenkilön lisäksi pääsy Salibandyliiton toiminnanjohtajalla.
• Mikäli tapauksessa on syytä epäillä rikosta, siirtää Salibandyliitto aina asian käsittelyn viranomaisille.

Salibandyliiton häirintäyhdyshenkilönä toimii Tea Naskali (tea.naskali(at)salibandy.fi – 040 5046365).

OFBC:ssa asioista voit olla yhteydessä suoraan toiminnanjohtajaan tai junioripäällikköön.

Jani Lipsanen
Toiminnanjohtaja
010-3191180
toimisto(at)ofbc.fi

Arttu Arffman
Junioripäällikkö
050-3567928
junioripaallikko(at)ofbc.fi